ALUEVAALIT 2022



Aluevaaleissa päätetään paitsi sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta, myös pelastustoimen järjestämisestä ja hallinnollisesta uudistuksesta. Siksi päätöksiä tekemään tarvitaan moninainen joukko osaajia.

Itselleni sosiaali- ja terveyspalveluiden muodostama kokonaisuus on suuri syy siihen, miksi ylipäätään olen lähtenyt mukaan politiikkaan. Niin hyvät käytänteet kuin kehittämiskohteetkin ovat tulleet tutuiksi paitsi työni kautta ensin lähihoitajana ja sittemmin sairaanhoitajana, mutta myös luottamustoimijana potilasjärjestöissä. Omaa potilastaustaa unohtamatta.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat arvoja, joiden tulisi näkyä myös sote-uudistuksessa. Näistä lähtökohdista haluan itse olla rakentamassa palvelukokonaisuutta, joka huomioi ihmisten erilaiset taustat ja elämäntilanteet.

* Aluevaalien ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1.2022

* Aluevaalien ennakkoäänestys ulkomailla 12.-15.1.2022

* Aluevaalien vaalipäivä 23.1.2022


VAALITEEMAT

Henkilöstön hyvinvointi

Henkilöstön hyvinvointi on yksi keskeisimmistä ellei keskeisin teema näissä vaaleissa. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ei voi onnistua, jos meillä ei ole henkilöstöä, joka sitä toteuttaa. Alalta poistutaan ennätystahtiin, eikä ala enää houkuttele nuoriakaan entiseen tapaan. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja avun tarve kasvaa. Viimeisimpänä Sosiaali- ja terveysministeriö on varoittanut henkilöstöpulan vaikutuksista.

Eettinen kuormitus on vahvasti läsnä alalla. Kirjoitin viime vuonna hoitajien kokemasta eettisestä stressistä Helsingin Sanomiin. Sama ilmiö on yhtä lailla läsnä sosiaalihuollon puolella. Eettisen kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan parempaa resurssointia (niin rahallista kuin myös henkilöstömitoituksellista), mutta myös parempaa johtamiskulttuuria, työntekijöiden kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia omaan työympäristöön ja työnkuvaan. 

Sote-henkilöstön työtä arvostetaan nimellisesti, mutta konkreettiset toimet puuttuvat. Aluevaltuustoihin tarvitaan ihmisiä, joille käytännön työ ja sen haasteet ovat tuttuja. Ja ennen kaikkea niitä, joilla on ideoita tilanteen parantamiseksi.

Mitä on tehtävä?

* palkkaus työn vaativuutta vastaavalle tasolle

* henkilöstö mukaan uudistuksen täytäntöönpanon suunnitteluun

* joustoa ja yksilöllisiä työelämäratkaisuja hyvinvoinnin tueksi


Henkilöstön hyvinvointiin ja palkkaukseen liittyvistä teemoista olen puhunut paljon omalla Instagram-tililläni. Jos nämä asiat kiinnostavat, suosittelen siis tutustumaan tiliini.

Kokonaisvaltainen, yksilöllinen hoito ja huolenpito

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on pirstoutunut ja resurssit riittämättömät. Tämän vuoksi ihmiset joutuvat hakemaan apua vaivoihinsa monelta eri taholta. Kaikilla ei ole tähän voimavaroja, tarvittavaa osaamista tai taloudellisia resursseja, mikä asettaa ihmiset keskenään eri arvoiseen asemaan.

Nykyinen painopiste on sairauksien ja ongelmien hoitamisessa. Tulevaisuudessa tulee kuitenkin panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen, jolla pitkällä aikavälillä saadaan aikaan säästöjä ja vähennetään inhimillistä kärsimystä. 

Ennaltaehkäisyn lisäksi on panostettava kuntoutukseen, sillä sen avulla taataan ihmisille parempi elämänlaatu ja toimintakyky. Esimerkiksi syövän hoidossa on arvioitu, että kuntoutuksen kustannukset ovat 1 prosentti hoidon kokonaiskustannuksista. Silti kuntoutusta tarjotaan vain harvalle.

Mitä on tehtävä?

* apua yhdestä paikasta, ei jatkuvaa yksiköstä toiseen pompottelua = toimivat palveluketjut

* sairauksien parantamisen sijaan elämänlaatu ja toimintakyky keskiöön

Järjestöt hyvinvoinnin tukena

Sote-järjestöillä on merkittävä rooli julkisen ja yksityisen sektorin tukena. Järjestöissä on ainutlaatuista osaamista ja ne järjestävät paljon sellaista toimintaa, jota muu järjestelmä ei nykyisellään pysty tuottamaan. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat vertaistuki ja erilaiset kurssit. 

Pelastustoimen puolella vapaapalokunta toimii aktiivisesti yhteistyössä palkatun pelastushenkilöstön rinnalla. On tärkeää, että tämä toiminta ja saumaton yhteistyö turvataan myös hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä. 

Mitä on tehtävä?

* riittävät resurssit sote-järjestöille 

* tiivis yhteistyö hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä


VAALIKONEET