Potilastietojärjestelmät - turvallisuusuhka?
Vaikka moni asia sosiaali- ja terveyspalveluissa on kehittynyt viime vuosina myös hyvään suuntaan, potilastietojärjestelmät ovat auttamatta liian kankeita nykyajan tarpeisiin nähden. Sitäkin suurempi ongelma on niiden runsas määrä ja tiedonsiirto eri järjestelmien välillä.
Hyvänä (tai ehkä ennemminkin huonona) esimerkkinä tästä toimivat samassa pihapiirissä sijaitsevat Jorvin sairaala (HUS) ja Espoon sairaala (Espoon kaupunki). Helsingin ja Vantaan kaupunki sekä HUS käyttävät Apotti-potilastietojärjestelmää, mutta koska Espoo ei tähän yhteistyöhön aikanaan lähtenyt, sillä on käytössään eri tietojärjestelmät. Vaikka potilaat siirtyvät näiden yksiköiden välillä jatkuvasti, tieto ei siirry heidän mukanaan.
Puutteet järjestelmien toiminnassa
En tässä kirjoituksessa ota kantaa siihen, mikä olisi paras tietojärjestelmä yhteiseen käyttöön, sillä tätä arvioimaan on varmasti monia minua pätevämpiä ihmisiä. Siitä olen kuitenkin työkokemukseni kautta vakuuttunut, että yhtenäinen potilastietojärjestelmä parantaisi sekä potilasturvallisuutta että vähentäisi työntekijöiden tekemää ylimääräistä työtä.
Vai mitä olet mieltä siitä, että maailmassa jossa pyrimme entistä enemmän paperittomaan viestintään, lähettelemme päivittäin pelkästään yhdessä pienessä yksikössä kymmeniä fakseja Moni ikäiseni ei edes tiedä miten faksi toimii, mutta omassa työssäni sen käyttö on edelleen arkipäivää. Jos meillä olisi yhtenäinen potilastietojärjestelmä, samat asiat voisi tarkistaa koneelta. Se myös nopeuttaisi oleellisesti toimintaa, kun tarvittavien lääkelistojen, sairaskertomusten tai muiden vastaavien perään ei ensin tarvitsisi soitella ja sitten odotella toimitusta faksilla.
Täysin oma lukunsa on vielä yksityinen sektori, joka linkittyy nykyisellään hyvin heikosti mihinkään julkiseen järjestelmään. Moni potilaan hoidon kannalta oleellinen asia voi jäädä huomioimatta, jos potilas ei itse osaa niistä kertoa. Myös sosiaali- ja terveyspuolen välillä tieto siirtyy usein heikosti järjestelmäteknisistä syistä. Lisäksi potilastietojärjestelmien turvallisuus on noussut ikävin esimerkin esiin. On kirjattu tietoja virheellisesti väärälle potilaalle tai potilaita on jopa tippunut koko järjestelmästä, mikä on pahimmillaan johtanut diagnoosin viivästymiseen ja jopa kuolemaan.
Potilastietojärjestelmät aluevaalien keskeinen kysymys
Potilastietojärjestelmät ovatkin merkittävä osa sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden menestyksekkään toiminnan edellytyksiä. Siksi aluevaltuustoihin tarvitaan sekä päättäjiä, jotka ymmärtävät järjestelmäuudistuksen teknisen toteutuksen päälle, mutta myös niitä, joilla on kokemusta erilaisten järjestelmien käytöstä.
Loppuun on kuitenkin vielä todettava, että mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta on tärkeää tehdä töitä sen eteen, että löydämme parhaiten aluettamme palvelevan järjestelmän. Vain sillä tavoin voimme taata potilasturvallisuuden.