Gynekologipalvelujen saatavuus on varmistettava myös perusterveydenhuollossa

Tämä teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 30.9.2025.

Helsingin Sanomat uutisoi gynekologipalvelujen saatavuudesta julkisella sektorilla (16.9.). Jutussa esitetyt tilastot ja asiantuntijahaastattelut loivat kuvan, että nykytilanteessa ei oikeastaan olisi ongelmia. 

Potilasjärjestönä kuulemme kuitenkin paljon toisenlaista viestiä. 

Valitettavan usein gynekologiseen syöpään sairastuneiden kokemuksissa korostuu se, mikä ei näy tilastoissa. Oireita vähätellään ja vieläkin ne pannaan liian usein "naisten vaivojen" piikkiin. Moni joutuu käymään vastaanotolla useita kertoja ennen kuin saa ylipäätään lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Yli 90 vuorokautta erikoissairaanhoitoon pääsyä odottaneita oli uusimpien tilastojen mukaan 30 prosenttia. Gynekologisten syöpäpotilaiden kohdalla se tarkoittaa merkittävää viivettä diagnoosin saamisessa ja sitä kautta myös tarpeellisten syöpähoitojen viivästymistä. Pahimmillaan se johtaa ennusteen heikkenemiseen ja kuolemaan.

Parantamalla gynekologipalvelujen saatavuutta perusterveydenhuollossa ja lisäämällä erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuksia voidaan parantaa diagnostiikkaa sekä vähentää turhia yhteydenottoja ja käyntejä. Aina ei tarvita gynekologia, vaan oleellista on varmistaa riittävä gynekologinen osaaminen ja tarvittava tutkimusvälineistö, joka mahdollistaa esimerkiksi gynekologisen ultraäänitutkimuksen tekemisen jo perusterveydenhuollossa.

Kun hoitovastuu siirtyy yhä nopeammin syöpähoitojen päätyttyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, gynekologinen osaamisen tarve korostuu tässäkin vaiheessa. Jokaisella gynekologiseen syöpään sairastuneella on oikeus saada hoitoa myös syövän pitkäaikais- ja myöhäisvaikutusten hoitoon perusterveydenhuollossa.

Taru Salovaara
Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtaja

Eva-Maria Strömsholm
Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n varapuheenjohtaja