HPV-rokotuskattavuus nousuun tietoisuutta lisäämällä
Pidin valtuuston kokouksessa puheenvuoron aiemmin jättämääni valtuustokysymykseen liittyen. Valtuustokysymys koski sitä, mitä Espoo on tehnyt yhteistyössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa HPV-rokotuskattavuuden nostamiseksi.
Arvon puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,
Kiitän vastauksesta valtuustokysymykseen ja ennen kaikkea sitä, että siinä avoimesti yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa olevan kehitettävää.
Arviolta 80 prosenttia saa HPV:n elämänsä aikana. Infektio paranee yleensä itsestään, mutta HPV eli ihmisen papilloomavirus voi aiheuttaa useita syöpiä sekä hyvänlaatuisia muutoksia sukupuoleen katsomatta. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että HPV:tä vastaan on kehitetty rokote, jonka ansiosta nämä syövät voidaan jopa hävittää, kunhan rokotuskattavuus nousee riittävälle tasolle.
Sattumalta juuri tänään vietetään kohdunkaulansyövän eliminaatiopäivää. Kohdunkaulansyöpä on yleisin HPV-peräinen syöpä. Lisäksi tänään alkaa lasten oikeuksien viikko. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsella on oikeus saada hänen terveyttään tulevaisuudessa suojeleva rokote.
Joku voi tässä vaiheessa miettiä, miksi puhun tästä asiasta juuri Espoon kaupunginvaltuustossa.
Vaikka itse rokottaminen on hyvinvointialueen vastuulla, kouluilla on valtava merkitys asenteiden ja mielipiteiden muovaamisessa. Puutteellinen ja virheellinen tieto on yksi suurimmista syistä HPV-rokotuksen ottamatta jättämiseen. Joissain kouluissa terveydenhoitaja käy luokissa oppitunnilla kertomassa HPV-rokotuksista, mutta tämä ei toteudu kaikkialla tasapuolisesti.
Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia hyväksyttiin tasan viikko sitten maanantaina ja sen tavoitetilana on, että HPV:n aiheuttamat syövät on hävitetty rokotuskattavuuden parannuttua ja erityisesti alakouluikäisten HPV-rokotuskattavuutta tulee parantaa. Tavoitteena on 90 prosentin rokotuskattavuus alakoulun päättäneillä lapsilla.
Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhteistyötä kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviltä.
Lapselle ja nuorelle HPV:n aiheuttamat haitat voivat tuntua kaukaisilta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen hoidosta, ja heidän näkemyksensä vaikuttaa lapsen rokotusten toteutumiseen. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi lapsen olevan riittävän kypsä tekemään päätöksen rokotteen ottamisesta, lapsella on oikeus tehdä päätös itsenäisesti – ja sen tueksi hän tarvitsee oikeaa tietoa.
Kansallisen rokotusohjelman mukaisesti HPV-rokote annetaan Suomessa 10–12-vuotiaille lapsille. Kun rokote annetaan 9–14 vuoden iässä, sillä saavutetaan paras suojaava teho ja rokoteannoksia tarvitaan vähemmän kuin myöhemmällä iällä annettaessa, mikä on kansantaloudellisestikin hyödyllistä. Siksi tiedottamista tulee kohdentaa vahvasti juuri alakouluikäisiin ja heidän vanhempiinsa.
Olenkin jättänyt järjestelmään seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki varmistaa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, että HPV-rokotustietoisuutta vahvistetaan yhtenäisin käytännöin osana perusopetusta.
Toivottavasti käytte kannattamassa sitä.
Kiitos.
(Ps. Valtuusto hyväksyi toivomukseni yksimielisesti.)