Hyvinvointitunti työntekijän työssäjaksamisen tukena

Kuva: Canva.

Pidin oheisen puheenvuoron aluevaltuuston kokouksessa 28.4.2026 valtuutettu Valkeapään tekemään valtuustoaloitteeseen hyvinvointitunnin käyttöönottamiseksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

Ihmetykseni oli suuri, kun luin vastausta tähän valtuustoaloitteeseen.

Erityisesti tämä kohta särähti korviini:

Työntekijän ollessa työhyvinvointitunneillaan hän saisi täyden palkan, sekä hänen työtään tekemään tulisi palkata sijainen. Kuukausitasolla kustannuksiksi voidaan arvioida vähintään 1,2 miljoonaa euroa ja vuositasolla vähintään 14,4 miljoonaa euroa.

Kun todellisuus kentällä on se, että edes koko vuoron puutoksiin ei välttämättä palkata sijaisia – kaikella kunnioituksella – ei tämä millään voi pitää paikkaansa. Tunnin puutoksiin ei palkata sijaisia.

On myös hyvä tiedostaa, että esimerkiksi puutosvuoroihin otetaan tälläkin hetkellä monesti työntekijöitä vain viideksi tai kuudeksi tunniksi. Jos tämä on mahdollista sijaisten kohdalla, miksi hyvinvointialueen omien työntekijöiden kohdalla yksittäiset tunnit hyvinvoinnin tukemiseen nähdään mahdottomina?

Kun työaikalaki uudistui vuonna 2019 ja tuli vaatimus 11 tunnin lepoajasta työvuorojen välillä, sitä pidettiin alkuun täytenä mahdottomuutena. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että totutuista toimintatavoista ja työvuoroista voidaan poiketa onnistuneesti, eikä portaittainen töihin tulo ole ongelma.

Suhtaudun myös melko kriittisesti listaukseen työhyvinvointia tukevista toimenpiteistä:

- Digiosaaminen kehittäminen (M365-ohjelmat)

- Eduhouse -verkkokoulu (sisältää lukuisia työhyvinvointiteemaisia verkkokoulutuksia)

- LUVN Akademi -oppimisympäristö

- Taiteelliset ja toiminnalliset menetelmät

- Kielikoulutukset

- Työnohjaus

- Coaching

- Työyhteisösovittelu

Kun arki täyttyy yhä enemmän pakollisista digitaalisista koulutuksista ja erilaisesta raportoinnista, joille ei monenkaan työssä tahdo löytyä nytkään aikaa, miten tosiasiallisesti näitä on mahdollista hyödyntää ja ovatko ne kaikkialla yhdenvertaisesti hyödynnettävissä?

Olen itse aikanaan toiminut työpaikalla, jossa hyvinvointitunti oli käytössä. Tähän tarkoitukseen varatut tunnit merkattiin etukäteen työvuorolistaan. Tunnit oli mahdollista hyödyntää työvuoron alussa tai lopussa sovitusti. Todisteeksi käytetystä hyvinvointitunnista riitti esihenkilölle lähetetty kuva siitä, kun oli itselleen mieleisellä tavalla liikkumassa.

Hyvinvointialueen strategian järjestämisen periaatteissa todetaan: Anna vastuuta – Vahvista luottamukseen perustuvaa ja ihmislähtöistä toimintakulttuuria. Toivoisin, että tämä sama luottamus välittyisi myös työntekijöiden suuntaan.

Kiitos.