Ikääntyvän väestön tarpeisiin on vastattava

Teksti on julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 14.10.2025.

"Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin kuin muilla alueilla." Näin kuvataan hyvinvointialueemme toimintaympäristöä 2030-luvulle tultaessa.

Turvallisempaa elämää kotona on yksi keskeinen muutoslupauksemme, joka koskee erityisesti ikääntyneitä. Kiitän sitä, että strategiaan on kirjattu tavoite tuttujen hoitajien käymisestä asiakkaiden luona. Nykytilassa vaihtuvuus on suurta, mistä kärsivät niin asiakkaiden ja omaisten luottamus hoitoon kuin hoidon jatkuvuuskin.

Kotiin vietävä teknologia mahdollistaa paljon, mutta se ei riitä kaikille. Kuuntelin viime viikolla vanhusasiavaltuutetun webinaaria kotihoidosta, jossa painotettiin etäkotihoidon voivan olla yhtä empaattinen vaihtoehto kohtaamiseen kuin perinteinen kotihoidon käynti. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että asiakas on itse sitoutunut etäkotihoitoon ja että hänellä on riittävä kyky laitteen käyttöön.

Usein puhutaan siitä, miten ikääntyminen on haaste sekä hyvinvointialueen talouden että palvelujen järjestämisen näkökulmasta. Haasteet ovat todellisia, mutta on myös kyse asenteista. Professori Vappu Taipale on sanonut, että vanhat eivät ole kestävyysvaje, vaan kestävyystae. Ikääntyneillä on paljon kokemusta ja osaamista, jota emme hyödynnä riittävästi. Toisaalta sorrumme usein niputtamaan ikääntyneet yhdeksi ja samaksi ryhmäksi, vaikka tosiasiassa palvelutarpeet ovat hyvin erilaisia. Osa tarvitsee raskaita palveluja jo alle 70-vuotiaana, kun samaan aikaan 95-vuotias voi elää itsenäistä elämää kotona hyvin vähäisin avuin.

Ennaltaehkäiseviin, arkea tukeviin palveluihin ja omaishoitajien parempaan tukemiseen panostaminen ovat tärkeitä asioita. Samaan aikaan on kuitenkin tunnustettava tosiasiat. Ympärivuorokautisen pitkäaikaisen asumisen piiriin on yhä vaikeampi päästä ja THL:n tilastoraportin mukaan julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on Suomessa laskussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Tilastot vahvistavat tämän myös Länsi-Uudenmaan osalta.

Tosiasiassa moni apua tarvitseva ei pääse julkisen kotihoidon piiriin, koska kriteerit on asetettu niin korkeiksi. Toinen suuri huolenaihe on se, että asiakkaat päättävät kotihoidon palveluja tai kieltäytyvät lisäkäyntien vastaanottamisesta korkean hinnan vuoksi. Hinta ei saisi koskaan olla este tarvittavalle palvelulle.

Ikääntyneiden itsensä kertomuksissa korostuu huoli siitä, miten pärjää, kun ei enää itse pysty huolehtimaan kaikista oman elämänsä asioista. Vanheneminen ja toimintakyvyn heikkeneminen pelottavat. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun läheisverkosto on kapea tai omaisia ei ole lainkaan.

Jotta turvallisempi elämä kotona toteutuu, on siis välttämätöntä panostaa ikääntyneiden palveluihin kokonaisuutena - asiakkaan ja alueen kuntien erilaiset tarpeet huomioiden.

TARU SALOVAARA

aluevaltuutettu (sd.)
sairaanhoitaja