Puoluekokousaloite: Yhteisöllisen asumisen käyttövara lakisääteiseksi

Yhteisöllinen asuminen on viime vuosina yleistynyt uusi palveluasumisen muoto ikääntyville. Se on tarkoitettu heille, jotka eivät pärjää enää yksin kotona, mutta eivät hyvinvointialueiden kriteerien mukaan tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Käytännössä asiakkailla on oma asunto sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisiin tiloihin.

Toisin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, yhteisöllisessä asumisessa ei ole lakisääteistä käyttövaraa, joka asiakkaalle on jäätävä henkilökohtaisiin tarpeisiin. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jäävä käyttövara on 15 % asiakkaan nettotuloista tai vähintään 182 euroa (2025).

Parhaimmillaan yhteisöllinen asuminen on hyvä vaihto silloin, kun sen piiriin pääsee riittävän varhaisessa vaiheessa toimintakyvyn ollessa vielä kohtuullisella tasolla. Riskinä on kuitenkin se, että yhteisöllistä asumista lisätään säästöjen aikaansaamiseksi.

Yhteisöllisen asumisen tuottaminen on ympärivuorokautista palveluasumista edullisempaa, sillä asiakkaat maksavat erikseen hoidosta ja erilaisista palveluista, kuten säännöllisestä kotihoidosta, ateriapaketista, siivouksesta ja pyykinpesusta.

Jotta yhteisöllisen asumisen asiakkailla jäisi rahaa myös välttämättömiin henkilökohtaisiin tarpeisiin, käyttövara tulisi kirjata asiakasmaksulakiin, kuten ympärivuorokautisessa asumisessakin. Osa hyvinvointialueista toimii näin ilman lakisääteistä velvoitettakin, mutta hyvinvointialueiden ollessa keskenään hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa, tämä ajaa ikääntyneet eri alueilla keskenään eriarvoiseen asemaan.

Esitys: SDP edistää yhteisöllisen asumisen käyttövaran säätämistä lakiin ympärivuorokautisen palveluasumisen tavoin.

Aloite on jätetty SDP:n 48. puoluekokoukselle määräaikaan mennessä. Aloitteet käsitellään Tampereen puoluekokouksessa 23.-25.5.2026.